Yle paljastaa: Näihin sisältöihin miljoonat uppoavat

Yle tiedottaa avaavansa operatiivisia sisältö- ja palvelukustannuksiaan aiempaa laajemmin. Muutos liittyy Ylen strategiseen tavoitteeseen lisätä yhtiön avoimuutta. Yle-laki edellyttää, että yhtiön on edistettävä taloutensa ja toimintansa avoimuutta.

– Ylelle uskottujen tehtävien hoitaminen edellyttää luottamusta Yleen. Toimimalla entistä avoimemmin voimme lunastaa tuon luottamuksen ja uskon, että tämä uudistus on osaltaan edistämässä sitä, Ylen viestinnästä, brändistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Jere Nurminen kommentoi tiedotteessa.

– Sisällöt ovat Ylen tärkein ja suurin kuluerä, joten on hienoa, että pystymme avaamaan juuri niihin kohdistuvia kustannuksia yksityiskohtaisemmin, hän lisää.

Kustannustietoa on avattu nyt tämän arvion pohjalta vuodelta 2025. Vuoden 2026 osalta tiedot julkaistaan keväällä 2027.

Ylen kulut

Yle kertoo, että sen kulurakenne ja tarjonta vaihtelevat sisältöryhmien välillä. Vuonna 2025 suurin osa Ylen suorista sisältökustannuksista käytettiin uutis- ja ajankohtaissisältöjen tuotantoon, johon upposi 107,7 miljoonaa euroa. Tähän meni 34,9 prosenttia Ylen suorista sisältökustannuksista.

28,1 prosenttia eli toiseksi eniten Ylen rahoista käytettiin kulttuuri-, draama- ja viihdesisältöihin. Tähän Yle laittoi yhteensä 86,6 miljoonaa euroa.

Yle käytti 41,7 miljoonaa euroa asiasisältöihin. Tämä on Ylen suorista sisältökustannuksista 13,5 prosentin verran. Yle käytti 12,4 prosenttia lasten ja nuorten sisältöihin eli 38,1 miljoonan euron verran. Urheilusisältöihin Yle käytti 34,6 miljoonaa euroa eli 11,2 prosentin verran.

Suorista sisältökustannuksista 207,4 miljoonaa euroa eli 67,2 prosenttia oli viime vuonna Ylen omaa tuotantoa.

Ostoja, tilaus- ja yhteistuotantoja oli yhteensä 98,6 miljoonaa euroa eli 32 prosentin verran. Ylen mukaan ostot tarkoittavat tapauksia, joissa Yle lunastaa valmiiden ohjelmien esitysoikeudet.

Tilaustuotannoissa Yle tilaa sisällön ulkopuoliselta taholta. Yhteistuotannoissa Yle tilaa sisällön ulkopuoliselta taholta ja osallistuu sen toteutukseen omilla resursseillaan.

Yle painottaa, että esimerkiksi kulttuurin, draaman ja viihteen tarjonta oli sisältöryhmistä runsainta nimenomaan videon ja audion ensijulkaisutunneissa, kun taas artikkelisisältöjä oli eniten uutis- ja ajankohtaissisällöissä.

Ylen mukaan sen uutis- ja ajankohtaissisällöissä valtaosa kustannuksista syntyi henkilöstökuluista. Omatuotantoisissa kulttuuri-, draama- ja viihdesisällöissä henkilöstökulujen osuus oli puolestaan suhteellisesti pienin.